Papunet on tuottanut Musiikki kuuluu kaikille -hankkeessa selkokielisen esitteen, jossa esitellään Helsingin Musiikkitalon tiloja ja toimintaa.
Alustus

Tältä sivulta löydät tietoa Musiikkitalosta selkokielellä. Selkomukautuksen on tehnyt Papunetin Veera Nuutinen. Teksti on tuotettu selkokielistä esitettä varten Taiteen edistämiskeskuksen rahoittamassa Musiikki kuuluu kaikille (2017) -hankkeessa yhteistyössä Musiikkitalon kanssa.

Musiikkitalon selkokielisen, kuvitetun esitteen voit ladata täältä. Selkokielistä esitettä voi myös lainata Musiikkitalon Info-pisteeltä. Papunet on tuottanut myös Konsertissa Musiikkitalossa -verkkokirjan, jossa kerrotaan mitä konsertin aikana tapahtuu.

Tervetuloa Musiikkitaloon!

Helsingin Musiikkitaloon ovat tervetulleita kaikki. Musiikkitalossa voi käydä kuuntelemassa konsertteja. Musiikkitalossa on kuusi salia konsertteja varten. Konserttisalit on suunniteltu niin, että musiikki soi ja erottuu niissä hyvin. Jokaisessa salissa musiikki kuulostaa hieman erilaiselta. Salit sopivat siksi erilaisten musiikin lajien esittämiseen.

Musiikkitalo sijaitsee Helsingin keskustassa lähellä taidemuseo Kiasmaa ja Eduskuntataloa. Musiikkitaloon pääsee helposti bussilla, junalla tai raitiovaunulla. Musiikkitalossa voi viettää aikaa eikä vierailu maksa mitään. Konsertteihin pitää ostaa pääsylippu. Konserttilippuja voi ostaa Musiikkitalosta tai Ticketmasterin verkkosivuilta. Musiikkitalossa on myös infopiste, kahvila ja ravintola, musiikkikirjasto ja musiikkikauppa Fuga.

Musiikkitalon omistavat Helsingin kaupunki, Yleisradio ja Suomen valtion omistama Senaatti-kiinteistöt.

Rakennus

Musiikkitalon ulkoasun suunnittelusta järjestettiin kilpailu. Kilpailun voitti LPR-arkkitehtitoimisto. Arkkitehdit halusivat suunnitella rakennuksen, joka sopii hyvin Töölönlahden alueelle ja Finlandia-talon ja Eduskuntatalon viereen. Musiikkitalon ulkoseinät on valmistettu lasista ja vihreästä kuparista. Vihreä rakennus sopii puiston keskelle.

Musiikkitaloa oli suunnittelemassa 30 LPR-toimiston arkkitehtiä. Pääarkkitehdit olivat Marko Kivistö, Mikko Pulkkinen ja Ola Laiho.

Esteettömyys

Musiikkitalossa on helppo liikkua pyörätuolilla. Talossa on hissit ja leveät käytävät. Kaikissa konserttisaleissa on paikkoja pyörätuoleille. Konserttisaleissa on myös apuvälineet huonokuuloisille konserttien kuuntelemista varten. Talon lattiassa on ohjauslistoja jotka auttavat näkövammaisia liikkumaan rakennuksessa. Salien ja hissien ovilla on pistekirjoitetut nimikyltit. Näkövammaiset voivat lukea pistekirjoitusta tunnustelemalla sitä.

Konserttisali

Konserttisali on Musiikkitalon suurin sali. Konserttisalissa on 1704 paikkaa ja 28 paikkaa pyörätuoleille. Konserttisali sopii klassisen musiikin esittämiseen.

Miltä musiikki kuulostaa Konserttisalissa?

Konserttisalia on ollut suunnittelemassa monta taitavaa ammattilaista. Japanilainen akustiikan suunnittelija Yasuhisa Toyota on suunnitellut salin niin, että klassisen musiikin soittimet kuuluvat siellä hyvin ja soivat kauniisti. Yasuhisa Toyota on hyvin arvostettu suunnittelija. Hän on suunnitellut konserttisalit myös Los Angelesissa, Tokiossa ja Kööpenhaminassa. Arkkitehdit ovat suunnitelleet konserttisalin ulkonäön. Salin seinät on valmistettu tummasta koivusta. Tumma puu muistuttaa suomalaisesta savusaunasta.

Tuolit

Konserttisalin tuolit imevät ja heijastavat salissa kuuluvia ääniä samalla tavalla kuin ihmisten kehot. Siksi musiikki kuulostaa samanlaiselta tyhjässä salissa ja salissa, joka on täynnä yleisöä.

Lava

Esiintymislava on valmistettu männystä. Mänty on pehmeää puuta. Muusikot voivat tuntea, kuinka mäntylattia värähtelee musiikin mukana.

Seinät

Konserttisalin seinät on valmistettu puusta. Puu tekee seinistä kauniit ja saa musiikin soimaan hyvin. Kun orkesteri soittaa salissa, ääni liikkuu ja värähtelee ilmassa ja puisissa seinissä. Seinissä olevat kolot imevät korkeita ääniä ja tekevät niistä pehmeitä.

Muut salit

Sonore

Musiikkitalon Sonore-salissa on 206 paikkaa ja 6 paikkaa pyörätuoleille. Sonore-sali sopii laulumusiikille ja musiikkiteatterille.

Harjoitussali Paavo

Musiikkitalon harjoitussali Paavossa on 204 paikkaa. Musiikkitalon orkesterit voivat harjoitella harjoitussalissa. Salissa voidaan järjestää myös tapahtumia. Harjoitussali on saanut nimen Paavo kapellimestari Paavo Berglundin mukaan, joka kuoli vuonna 2012.

Auditorio

Musiikkitalon Auditoriossa on 82 paikkaa. Auditorio sopii luentoihin ja muihin puhetilaisuuksiin.

Camerata

Musiikkitalon Camerata-salissa on 239 paikkaa ja 6 paikkaa pyörätuoleille. Camerata sopii kaikenlaisen musiikin esittämiseen. Sali sopii varsinkin pienille yhtyeille.

Black Box

Musiikkitalon Black Box -salissa on 220 paikkaa ja 5 paikkaa pyörätuoleille. Black Box sopii kovaäänisen musiikin esittämiseen.

Organo

Musiikkitalon Organo-salissa on 140 paikkaa. Salissa on kolmet eri kokoiset urut. Sali on suunniteltu niin, että musiikki soi salissa samalla tavalla kuin kirkossa. Organo sopii urkumusiikin ja vanhan musiikin esittämiseen.

Klassinen musiikki

Klassinen musiikki tarkoittaa vanhaa taidemusiikkia, joka on sävelletty Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Klassisen musiikin säveltäjiä ovat esimerkiksi Wolfgang Amadeus Mozart ja Jean Sibelius.

Nykymusiikki

Nykymusiikki tarkoittaa uutta taidemusiikkia. Nykymusiikin säveltäjiä ovat esimerkiksi Kaija Saariaho ja Philip Glass.

Sinfoniaorkesteri

Sinfoniaorkesterissa on monta muusikkoa. Kapellimestari on orkesterin johtaja. Kapellimestari huolehtii, että orkesteri soittaa oikeassa rytmissä. Hän viittoo orkesterille käsillään ja näyttää, milloin pitää soittaa kovalla äänellä, ja milloin täytyy soittaa hiljaa.

Ketkä käyttävät Musiikkitaloa?

Musiikkitalossa harjoittelee ja esiintyy kaksi orkesteria: Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri. Musiikkitalossa harjoittelevat myös Sibelius-Akatemian muusikot. Musiikkitalossa on lisäksi muiden yhtyeiden konsertteja.

Helsingin kaupunginorkesteri

Helsingin kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1882. Orkesteri on soittanut säveltäjä Jean Sibeliuksen kanssa ja esittänyt hänen sävellyksiään. Helsingin kaupunginorkesteri soittaa 70–80 konserttia vuodessa. Orkesteri esiintyy myös ulkomailla ja soittaa musiikkia levyille.

Radion sinfoniaorkesteri

Radion sinfoniaorkesteri on Yleisradion oma orkesteri. Orkesteri on perustettu vuonna 1927. Radion sinfoniaorkesteri esittää nykymusiikkia ja Yleisradion tilaamia sävellyksiä.

Sibelius-Akatemia

Sibelius-Akatemia on yliopisto, jossa voi opiskella musiikkia. Se on perustettu vuonna 1882. Sibelius-Akatemiassa on 1500 opiskelijaa. Sibelius-Akatemiassa voi opiskella esimerkiksi laulua, sävellystä ja eri soitinten soittamista. Sibelius-Akatemia on osa Taideyliopistoa. Musiikkitalossa on Sibelius-Akatemian musiikkikirjasto. Talossa on myös Sibelius-Akatemian studio, jossa voi äänittää musiikkia.

Musiikkitalon taideteokset

Musiikkitalossa on esillä useita taideteoksia. Vuonna 2008 järjestettiin kilpailu, jossa etsittiin taidetta Musiikkitaloon. Kilpailun voittivat taiteilijat Kirsi Kaulanen ja Reijo Hukkanen. Musiikkitalon pihalla on Reijo Hukkasen veistos Laulupuut. Musiikkitalon sisällä talon katossa riippuu Kirsi Kaulasen metalliveistos Gaia.

Katso myös

Saavutettavuus
Musiikkitalo on kynnyksetön ja hissit kuljettavat kerrosten välillä. Kohomerkinnät opasteissa auttavat näkövammaisia kävijöitä ottamaan talon omakseen.
Musiikkitalon sanakartta 2/3
Musiikkitalon sanakartat 1-3 kuvailevat sanallisesti tärkeimmät reitit Musiikkitaloon saavuttaessa sekä aulatiloissa liikuttaessa.
Musiikkitalon orkesteriakatemia
Musiikkitalon orkesteriakatemia on yhteistyömalli, jonka tavoitteena on yhä korkeatasoisempi, työelämälähtöisempi ja kansainvälisempi koulutus.
Tilaa Musiikkitalon uutiskirje Intro!
Musiikkitalon uutiskirje kertoo talon kuulumisia ja vinkkaa tulevista tapahtumista. Uutiskirje lähetetään keskimäärin kerran kuukaudessa.