Sarja I

Mälkki, Muraro & Hartmann-Claverie

K
Ke 22.03.2017 -
19.00 - 21.00
Arvioitu kesto: 2 tuntia
Järjestäjä: 
Helsingin kaupunginorkesteri
Olivier Messiaen: Turangalîla-sinfonia
HKO
Osta liputEi väliaikaa. Tilaa tarjoilut ennen konserttia.

Tapahtuman kuvaus

Olivier Messiaenin ensimmäinen kansainvälinen menestysteos Turangalîla on yhtä aikaa sekä mammuttimainen sinfonia että virtuoosinen pianokonsertto. Täyden työpanoksen yli sadalta orkesterimuusikolta vaativaa ”rakkauslaulua” pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä teoksista. Tämä spektaakkeli on ehdottomasti koettava paikan päällä vähintään kerran elämässä.EI VÄLIAIKAASusanna MälkkiHelsingin kaupunginorkesterin 13. ylikapellimestari, Helsingissä syntynyt ja nuoruusvuodet asunut Susanna Mälkki on kasvanut musiikkikulttuuriin HKO:n säestyksellä. Pienenä hän kävi perheensä kanssa konserteissa, vähän vanhempana myös koululaiskonserteissa, ja nuorena opiskelijana tietenkin kausikonserteissa kuuntelemassa maailman parhaita solisteja. Ennen kapellimestarinuraansa Mälkki opiskeli sellonsoittoa Sibelius-Akatemiassa ja Tukholmassa sekä Lontoossa, voitti Turun sellokilpailun ja nousi Göteborgin sinfoniaorkesterin soolosellistiksi. Jo nuorena kytemään jäänyt kiinnostus kapellimestarin työtä kohtaan oli siinä vaiheessa kuitenkin vahvistunut sillä seurauksella, että hän oli pyrkinyt Sibelius-Akatemian kapellimestariluokalle onnistuneesti. ”Luulen, että olen aina jollain tavalla tiennyt päätyväni kapellimestariksi. Muistan jo sello-opiskeluaikoinani ajatelleeni, että ’kyllä minäkin pääsisin kapuluokalle’”, Mälkki kertoi ensimmäisen ylikapellimestarikautensa kynnyksellä. ”Haluan koota hienoja teoksia yhteen ja tehdä niistä yhtenäisen ohjelmiston, jotta ei edettäisi vain kappale tai konsertti kerrallaan. Esteettisesti ajatellen Ranskassa on erilainen tapa tuottaa ääntä myös soitinryhmäkohtaisesti. Ranskalaisessa musiikissa on erilainen sointi, aivan kuten suomalaisilla orkestereilla on oma sointinsa Sibeliuksessa.” Roger MuraroItalialaisille vanhemmille Lyonissa syntynyt Roger Muraro (s. 1959) aloitti musiikkiharrastuksensa vaihtoehtoisena ajanvietteenä jalkapallolle, sillä paikallisessa joukkueessa ei ollut tilaa uusille lapsille. Orkesterissa sen sijaan oli ja Muraro sai paikan saksofonistina. Lyonin konservatorioon hän pääsi 11-vuotiaana, mutta pian pääsoitin vaihtui pianoon, jonka alkeet hän opetteli täysin omatoimisesti ennen siirtymistään Suzy Bossardin oppiin.Pariisin konservatorion ovet eivät auenneet helpolla, ja Muraro pyrki sinne useasti. Kun opiskelupaikka vihdoin myönnettiin, hän alkoi voittaa palkintoja monissa kilpailuissa huipentuen ensimmäiseen palkintoon Parman Franz Liszt -kilpailussa. Vuonna 1986 Murarolle myönnettiin neljäs sija maailman kenties arvostetuimmassa pianokilpailussa Moskovan Tšaikovski-kilpailussa, mikä avasi leveämpiä väyliä kansainväliselle uralle. Muraro on sittemmin esiintynyt mm. Carnegie Hallissa ja muissa maailman merkittävimmissä saleissa ja orkestereiden solistina lukuisia kertoja. Seuraa Roger Muraroa Twitterissä @RogerMuraroValérie Hartmann-ClaverieRanskalaisen Valérie Hartmann-Claverien suhde ondes Martenot’hon (Martenot’n aallot) alkoi kiinnostuksesta uusiin ja hänelle silloin vielä tuntemattomiin ääniin. Ennen ondes’ia Hartmann-Claverie soitti harppua ja pianoa, mutta ne jäivät nopeasti taka-alalle.”Löysin ondes’in sattumalta. Olin 13-vuotias ja opiskelin pianoa pienessä konservatoriossa Pariisin liepeillä, kun Jeanne Loriod, Olivier Messiaenin käly, perusti ondes Martenot -luokan. Olin nuori ja kiinnostuin tästä uudesta soittimesta. Sen ääni ja ne teokset, uusi musiikki, olivat minulle todellinen shokki. Tietenkin rakastin perinteistä pianorepertuaaria, mutta halusin soittaa aikamme säveltäjien musiikkia, joten jatkoin Loriod’n luokalle Pariisin konservatorioon”, hän muisteli Musicme.com-sivulle.Keksijänsä, sellisti Maurice Martenot’n mukaan nimetty soitin oli syntyaikanaan vuonna 1928 yksi ensimmäisiä, ellei ensimmäinen, sähköinen kosketinsoitin. Sitä voi soittaa sekä koskettimistolla että oikean käden etusormeen kiinnitetyllä nauhalla, joka tekee säveltason vaihtelusta portaattoman. Vasemmalla kädellä soittaja hallitsee äänenvärejä sekä -voimakkuutta erilaisilla säätimillä. ”Se on sähköisistä soittimista inhimillisin, koska se suunniteltiin urkumaiseksi perinteisen soittimen tavoin. Uskoakseni Messiaen tunnisti siinä oikean soittimen piirteet ja seurasi sen kehitystä vuosien ajan itse Martenot’n kanssa”, Hartmann-Claverie perusteli Unkarin Gramofon-lehdelle.TurangalîlaJoulukuussa 1949 Bostonissa ja New Yorkissa koettiin vertaansa hakevat konsertti-illat viikon välein toisistaan. Olivier Messiaenin (1908–1992) Turangalîla-sinfonia oli ravistellut kuulijoita koko 80-minuuttisella kestollaan. Vastaanotto ei ollut lämmin, vaan tulistunut: ”Pisin ja turhanpäiväisin teos miesmuistiin”,”Kuin sen tanssiaiheet olisivat perua hindulaisilta maalaisjunteilta, jos sellaisia vain olisi”, ”En maksaisi tästä teoksesta penniäkään”, ”Olisipa se edes kyllin huono sytyttämään mellakan”. ”Tulemmeko koskaan kuulemaan teosta uudestaan? Epäilenpä”. Turangalîla oli Messiaenin ensimmäinen merkittävä ulkomainen tilaus. Bostonin sinfoniaorkesterin ylikapellimestarin Serge Koussevitzkyn reunaehdot teokselle olivat selvät: ”Käytä niin monta soitinta kuin haluat, kirjoita niin pitkä teos kuin mielit ja sävellä siihen tyyliin kuin tahdot”. Messiaen otti ohjeet kirjaimellisesti ja päästi neljän vuoden puurtamiseen jälkeen käsistään jättiläisen, jonka orkesterissa on jousiston lisäksi 12 puupuhallinta, 13 vaskisoitinta, kellopeli, celesta, vibrafoni sekä muutenkin laaja lyömäsoittimisto ‒ yhteensä satakunta soittajaa. Solistinen piano ja elektroninen kosketinsoitin ondes Martenot ovat niin isossa roolissa, että voitaisiin hyvin puhua sinfonian sijaan konsertosta.Olisi väärin syyttää teoksen teilanneita kriitikoita ja kuulijoita heidän kapeakuuloisuudestaan, sillä Amerikka vain ei vielä tuolloin ollut tottunut eurooppalaisten musiikkityylien tuoreimpiin tuotteisiin. Yhdysvallat kuului eurooppalaisesta näkökulmasta katsoen jälkiromanttiseen kulttuuriin, joka oli kääntänyt selkänsä Schönbergille suosiakseen Gershwinin, Bernsteinin, Barberin ja Rahmaninovin kaltaisia melodikkoja. Messiaen ei pystynyt tätä makumuuria murtamaan. Hänen taiteellinen missionsa oli kuitenkin selvä: luoda varteenotettava vastavoima kevyelle ja ennen kaikkea pilkallisen nenäkkäälle taidesuuntaukselle, jota edusti etenkin vuosisadan alun ranskalaisen Les Six -ryhmän musiikki. Tehtävässään häntä auttaisi syvä katolinen usko ja rakkaus niin vaimoonsa kuin Jumalaan, jolle hän sävelsi kaiken musiikkinsa. Jaani Länsiö[video:https://www.youtube.com/watch?v=eCO7le_6LzU align:center] 
Yhteystiedot
helsinki.philharmonic@hel.fi
Järjestäjä
Helsingin kaupunginorkesteri
Susanna Mälkki
kapellimestari
Roger Muraro
piano
Valérie Hartmann-Claverie
ondes Martenot

Ohjelma

Olivier Messiaen
Turangalîla-sinfonia

Liput ja maksut

 
Lipputyyppi: Maksullinen tapahtuma
 
Peruslippu: 22.50 € - 33.00 €
Eläkeläinen: 15.50 € - 20.50 €
Muu hinta: 7.00 € - 9.00 €

Hinnat sisältävät palvelumaksun

Lipunmyynti alkaa  
Ti 13.12.2016 - 09.00
 

Lisätiedot